Paluu Jokitiluksille (5.3.2.1620)

Herätessäni Hrodgarin tiluksilla oli aamu ehtinyt edetä jo pitkälle, eikä Insteridistä näkynyt jälkeäkään. Venyteltyäni juhlimisesta jäykkää niskaani huuhdoin eilisen illan maut suustani kaivolla. Kylmä vesi kasvoilla onnistui karistamaan viimeisetkin unenrippeet mielestäni. Suoritin aamuiset riitit Finovanille kiitokseksi edellisen päivän tapahtumista, kaikki oli kuitenkin mennyt tarpeeksi hyvin. Tarpeeksi hyvin joskin huonosti. Pudistin päätäni ja muistutin itseäni luottamaan Insteridiin kun on kyse hänen ammattinsa asioista.

Huomasin Insteridin siirtyneen vielä tekemään jotain pitkään taloon, Valera ja Hahlgrim olivat kuitenkin saavutettavissa. Istuimme alas nauttimaan aamiasta eilisen kesteistä jääneilla herkuilla ja puhuimme hieman tapahtuneesta. Valera esitteli hieman riimua jonka oli löytänyt talosta, hänen mukaansa kiertelevä viihdyttäjäseurue olisi voinut jättää kyseisen astian tänne. Hänen kykynsä hankkia tietoja mistä vain missä vain lopettaa tuskin koskaan hämmästyttämiseni. Seurue oli matkannut itään Puhtaan veden tiluksille. Pakkasimme Hahlgrimin kanssa tarvikkeemme Valeran juoksiessa kiinni Insteridin joka oli päättänyt lähteä tutkimaan lähiseutuja jo ennen meitä muita.

Matka sujui hieman tavanomaista hitaammin Insteridin halutessa kerätä jotain sieniä joita kasvoi reittimme varrella. Meillä ei kuitenkaan ollut mikään kiire ja edessämme tuntui aukeavan kaunis päivä, joten oli vain hyvä, että hän keräsi sienet nyt. Muussa tapauksessa retki olisi ollut edessä joku toinen päivä. Klaanimme hevoset ovat hyviä ja nopeita, mutta lento olisi ollut helpompi ja tehokkaampi tapa liikkua.

Tuskin olimme ehtineet ratsailta laskeutua kun Valera oli jo keskustellut kaiken tarpeellisen Puhtaan veden tiluksien väen kanssa. Viihdyttäjät olivat pikaisesti käyneet siellä ja siirtyneet eteenpäin. Itse en usko viihdyttäjien olleen millään tavoin tärkeä joukkio. Korkeintaan joidenkin toisten kuriireja.

Saavuimme Jokikylään hyvissä ajoin kertomaan päälliköllemme matkan tapahtumista. Saimme selvitettyä hyvin kaiken mitä olimme tehneet, mutta Insterid voisi kaivata oppitunteja Valeralta tarinankerronnassa. Se, että kertoo tiedon kuin Lhankor Mhy takaa aina totuuden, mutta saa joskus jopa Uroxin nukahtamaan sotatantereelle. Pieni lisäväri ei vahingoita tarinointia, mustavalkoiseksihan pientä sinitukkaa on huono sanoa.

Saatuamme tapahtumat selvitettyä oli Jaronililla asiaa kuvioista. Hän oli nähnyt näkyjä Rindebargeista hyökäämässä tuolla riimulla kuvioiduilla aseilla. Selvästikkin vanhoilla eteläisillä vihollisillamme olivat kolmesti kirotut näppinsä pelissä. Vaikka olikin ehkä hieman hätäistä tehdä mitään näiden tietojen perusteella, pieni ryöstöretki kohottamaan asetaanien mielialaa olisi muutenkin paikallaan. Pian Insterid olikin jo etsimässä retkelle sopivia henkiä meidän muiden pohtiessamme sopivaa taktiikkaa jolla kaapata kasa karjaa, harmi ettei klaanissamme ole pyhättöäkään Finovanille, hänen magiansa tulisi taatusti tarpeeseen huomisyönä. Vaivuin uneen shamaanimökkiin jossa Insterid vielä istui hoitamassa omia valmistelujaan toisella maailmantasolla.